ChatGPT on nyt kaikkien huulilla. Mutta mitä ChatGPT tietää pelastussuunnitelmista? Keräsimme listan tiukkoja kysymyksiä pelastussuunnitelmiin liittyen ja pistimme AI:n ja alan asiantuntijan napit vastakkain. Lue alta molempien vastaukset! Lukijan kannattaa huomioida, että kaikki ChatGPT:n vastaukset on kopioitu suoraan muokkaamatta niitä, joten ne saattavat sisältää virheellistä tietoa eikä niiden kielioppi välttämättä ole kohdillaan.

Mikä on pelastussuunnitelma?

ChatGPT

Pelastussuunnitelma on dokumentti tai toimintaohjelma, joka määrittelee miten varautua ja reagoida mahdollisiin häiriöihin tai onnettomuuksiin. Se sisältää toimenpiteet, joita seuraamalla voidaan minimoida vahingot ja turvata ihmisten turvallisuus. Pelastussuunnitelmat ovat tärkeitä erilaisilla aloilla, kuten rakennusten turvallisuudessa, teollisuudessa ja yleisissä tapahtumissa.

Asiantuntija

Pelastussuunnitelma on kooste, jossa kuvataan kiinteistön turvallisuusjärjestelyt, varautuminen, erityisriskit sekä ohjeet onnettomuuksien ehkäisyyn ja onnettomuustilanteissa toimimiseen.

Millaisiin kohteisiin on Suomessa laadittava pelastussuunnitelma?

ChatGPT

Suomessa pelastussuunnitelma on laadittava sellaisiin kohteisiin, joissa on merkittävä ihmismäärä tai joissa tapahtuu toimintaa, joka voi aiheuttaa vaaratilanteita. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rakennukset, joissa on paljon ihmisiä kerralla, kuten toimistot, ostoskeskukset, teatterit ja koulut. Myös teollisuuslaitokset, joilla on erityisiä riskejä, ja julkiset tapahtumat, kuten urheilutapahtumat ja festivaalit, vaativat pelastussuunnitelman. Lainsäädännön mukaan pelastussuunnitelma on laadittava, jos rakennuksessa tai tapahtumassa on yli 300 ihmistä kerralla. [Toim. huom. Tämä on väärin, sillä esimerkiksi tapahtumien osalta jo 200 henkilöä riittää, ja rakennusten osalta pelastussuunnitelman tarve määritellään rakennuksen koon ja/tai käyttötavan mukaan. Täältä voit kurkata millaisiin kohteisiin pelastussuunnitelma on laadittava.]

Asiantuntija

Pelastussuunnitelma on laadittava vähintään kolmen huoneiston asuinkiinteistöihin, eli lähes kaikkiin kerros- ja rivitaloihin, sekä kouluihin, kauppakeskuksiin, useimmille työpaikoille (jos työpaikalla on yhtäaikaisesti yli 50 henkilöä) ja moniin muihin kohteisiin, joissa mahdollisen onnettomuuden arvioidaan aiheuttavan vaaraa esimerkiksi henkilöturvallisuudelle. Täydellinen lista kohteista, johon on laadittava pelastussuunnitelma, löytyy valtioneuvoston asetuksesta.

Mitkä ovat pelastussuunnitelman hyödyt? Miksi pelastussuunnitelma tehdään?

ChatGPT

Pelastussuunnitelman laatimisella on monia hyötyjä, ja se on tehty ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi. Tärkeimmät hyödyt ovat seuraavat:

  1. Vähentää riskiä: Pelastussuunnitelma auttaa tunnistamaan mahdolliset vaarat ja määrittelemään toimenpiteet niiden varalta. Se vähentää riskiä, että ihmisiä altistuu vaaratilanteille tai onnettomuuksille.
  2. Parantaa valmiutta: Pelastussuunnitelma sisältää selkeät ohjeet ja toimintaohjeet, joiden avulla voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti mahdollisiin häiriöihin tai onnettomuuksiin.
  3. Varmistaa ihmisten turvallisuuden: Pelastussuunnitelma auttaa varmistamaan, että kaikilla ihmisillä on tarvittavat tiedot ja taidot turvallisuuden varmistamiseksi hätätilanteessa.
  4. Vähentää vahingon määrää: Pelastussuunnitelma auttaa minimoimaan mahdollisesti aiheutuvat vahingot hätätilanteessa.
  5. Täyttää lakisääteiset velvoitteet: Suomessa on laki, joka edellyttää pelastussuunnitelman laatimista sellaisissa kohteissa, joissa on suuri ihmismäärä. Pelastussuunnitelman laatiminen täyttää nämä lakisääteiset velvoitteet.

Yhteisöjen ja yritysten on huolehdittava turvallisuudesta, ja pelastussuunnitelman laatiminen on yksi keino tämän varmistamiseksi.

Asiantuntija

Pelastussuunnitelma tehdään, jotta kiinteistön käyttäjät oppivat tuntemaan kiinteistön turvalliset toimintatavat. Kun kaikille kiinteistön käyttäjille on selkeää, miten kiinteistössä tulee toimia, on jokapäiväinen paloturvallisuus sekä onnettomuustilanteissa toimiminen sujuvampaa. Pelastussuunnitelmista puhuttaessa voidaankin todeta, että tieto lisää turvallisuutta eikä tuskaa.

Millaisessa muodossa pelastussuunnitelma yleensä on?

ChatGPT

Pelastussuunnitelma on yleensä yksityiskohtaisesti laadittu ja systemaattinen dokumentti, joka sisältää seuraavat osat:

  1. Tausta: Pelastussuunnitelmassa selostetaan kohteen tai tapahtuman luonne ja tarve pelastussuunnitelmalle.
  2. Vaarat: Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan ja arvioidaan mahdolliset vaaratilanteet ja niiden todennäköisyys.
  3. Toimenpiteet: Pelastussuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joita seuraamalla voidaan varautua ja reagoida mahdollisiin vaaratilanteisiin. Nämä toimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi evakuointiohjeet, hätäpuhelimien sijainnit ja hätäviestinnän suunnitelman.
  4. Henkilöstön roolit ja vastuut: Pelastussuunnitelmassa määritellään henkilöstön roolit ja vastuut hätätilanteessa. Tämä voi sisältää esimerkiksi ensiapuhenkilöstön, turvallisuusvastaavien ja hätäkeskukseen yhteydenottajien roolit.
  5. Harjoittelu ja koulutus: Pelastussuunnitelmassa määritellään harjoittelu- ja koulutussuunnitelma henkilöstön varmistamiseksi, että he ovat valmiita toimimaan hätätilanteessa.
  6. Päivitykset: Pelastussuunnitelma on päivitettävä säännöllisesti, jotta se vastaa mahdollisesti muuttuneita tarpeita ja uusia vaaratilanteita.

Pelastussuunnitelma on yleensä laadittu kirjallisena dokumenttina, mutta se voi myös sisältää piirroksia, kuvia tai videoita, jotka selkeyttävät toimintaohjeita. Pelastussuunnitelma on saatavilla kaikille henkilöstölle ja henkilöstö on koulutettu sen käyttöön.

Asiantuntija

Pelastussuunnitelma on vielä nykypäivänäkin yleensä paperimuodossa kansiossa tai pdf-dokumenttina.

[Toim. huom. Tässä kysymyksessä vastaajat ovat selkeästi ymmärtäneet kysymyksen hieman eri tavoin, mutta sellaista sattuu.]

Miten pelastussuunnitelmista voisi tehdä kiinnostavampia? Miten ihmiset saataisiin tutustumaan pelastussuunnitelmiin?

ChatGPT

Tässä on muutamia ideoita, jotka voivat tehdä pelastussuunnitelmista kiinnostavampia ja helpommin ymmärrettäviä:

  1. Visuaalisuus: Käytä selkeitä ja helppolukuisia kuvia, piirroksia tai infograafeja pelastussuunnitelman tärkeiden osa-alueiden esittämiseen.
  2. Interaktiivisuus: Voit luoda interaktiivisen pelastussuunnitelman, joka käyttää esimerkiksi kyselyitä, simulaatioita tai muita interaktiivisia elementtejä, jotta henkilöstö voi harjoitella ja oppia pelastussuunnitelman sisältöä.
  3. Yhteiskehittäminen: Voit järjestää henkilöstölle mahdollisuuden osallistua pelastussuunnitelman kehittämiseen ja antaa heidän esittää ideoitaan ja kommenttejaan.
  4. Tarinankerronta: Voit luoda pelastussuunnitelmasta tarinallisen kertomuksen, joka tekee sen sisällöstä kiinnostavampaa ja helpommin muistettavaa.
  5. Hauska lähestymistapa: Voit käyttää huumoria tai muita hauskoja elementtejä pelastussuunnitelman tekemiseen, jotta se tuntuu vähemmän raskailta ja pelottavilta.

Muutamilla näistä ideoista voi olla merkittävä vaikutus pelastussuunnitelman hyväksymiseen ja muistamiseen henkilöstön keskuudessa. Tärkeintä on varmistaa, että pelastussuunnitelma on selkeä ja ymmärrettävä, ja että se vastaa organisaation tarpeita ja tarjoaa tarvittavat ohjeet henkilöstölle. Nämä ideat voivat auttaa tekemään pelastussuunnitelmista kiinnostavampia, mutta ne eivät saa häiritä pelastussuunnitelman tärkeintä tarkoitusta, joka on varmistaa turvallisuus ja valmistautuminen mahdollisiin häiriöihin tai onnettomuuksiin.

Tässä on muutamia ideoita siitä, miten ihmiset saataisiin tutustumaan pelastussuunnitelmiin:

  1. Koulutus: Järjestä henkilöstölle koulutustilaisuus, jossa he pääsevät tutustumaan pelastussuunnitelman sisältöön ja oppivat, miten sitä käytetään.
  2. Harjoittelu: Järjestä säännöllisiä harjoituksia, joilla henkilöstö pääsee harjoittelemaan pelastussuunnitelman sisältöä ja varmistamaan, että he ymmärtävät sen.
  3. Sisäinen kommunikaatio: Käytä sisäistä kommunikaatiota, kuten sähköposteja, intranetiä tai henkilöstölehtiä, informoimaan henkilöstöä pelastussuunnitelman sisällöstä ja tärkeydestä.
  4. Esimerkkitarinat: Jaa esimerkkitarinoita onnistuneista pelastustoimista, joissa pelastussuunnitelma on auttanut. Nämä tarinat voivat auttaa henkilöstöä ymmärtämään pelastussuunnitelman merkityksen.
  5. Osallistava lähestymistapa: Järjestä foorumeita tai keskustelutilaisuuksia, joissa henkilöstö voi esittää kysymyksiään tai esittää näkemyksiään pelastussuunnitelmasta.

Nämä ovat joitakin ideoita, jotka voivat auttaa henkilöstöä tutustumaan pelastussuunnitelmiin ja ymmärtämään niiden tärkeyden. On tärkeää, että pelastussuunnitelma on helposti ymmärrettävä ja henkilöstölle saatavilla, jotta se on tehokas tarvittaessa.

Asiantuntija

Hyödyntämällä esimerkiksi enemmän kuvia kiinteistöstä.

Lopputulos

Mikä on siis pelastussuunnitelmiin liittyvän AI vs. Asiantuntija episodin lopputulos? Ensinäkemältä AI tuottaa paljon hyvää tekstiä, joka suuremmilta osin vastaa kysymyksiin. Lähemmässä tarkastelussa osa AI:n vastauksista on kuitenkin hieman höttöisiä ja itseään toistavia, ja lainsäädäntöön liittyvässä kysymyksessä on suoranainen virhe. Asiantuntijan vastaukset sen sijaan ovat hyvin lyhyitä ja ytimekkäitä – toisinaan ehkä liiankin. Onkin jokaisen omasta preferenssistä kiinni, nauttiiko enemmän ytimekkäästä pelkät faktat kertovasta tekstistä vai haluaako lukea hieman tarinallisempaa tekstiä. Tällä hetkellä ChatGPT:n tuottamaa tekstiä kannattaa kuitenkin tarkastella kriittisesti, sillä tässäkin tekstissä se teki useita kielioppivirheitä ja yhden suoranaisen asiavirheen.

ChatGPT on kuitenkin tullut tänne jäädäkseen, ja alkukankeudet selätettyään siitä tulee varmasti erinomainen työkalu aisoihin, joita tämän tekstin kirjoittaja ei osaisi kuvitellakaan. Kuka tietää, ehkä seuraava blogitekstimme onkin kokonaan AI:n kirjoittama…