Tältä sivulta löydät vastaukset useimpiin pelastussuunnitelmiin liittyviin kysymyksiin. Jos et löydä kaipaamaasi vastausta tältä sivulta, älä epäröi ottaa yhteyttä!
Pelastussuunnitelman pakollisuus riippuu kohteesta. Pelastussuunnitelma on laadittava muun muassa:
- asuinrakennuksiin, joissa on vähintään 3 huoneistoa,
- työpaikoille, joissa on yleensä paikalla yhtäaikaisesti vähintään 50 ihmistä,
- kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin,
- yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin,
- yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin,
- yleisötapahtumiin, joissa on paikalla yhtäaikaisesti vähintään 200 henkilöä.
Täydellinen lista kohteista, joihin vaaditaan pelastussuunnitelma, löytyy sivuiltamme sekä Valtioneuvoston asetuksesta (5.5.2011/407).
Pelastussuunnitelman laajuuteen vaikuttaa aina tarkasteltava kohde, mutta pelastuslain mukaan pelastussuunnitelmassa tulisi esittää ainakin:
- vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät;
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt;
- selostus asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
- mahdolliset muut kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteet.
SPEK tarjoaa pelastussuunnitelman teon avuksi selkeät pelastussuunnitelmaoppaat asuinrakennuksiin sekä työpaikoille, ja pelastuslaitosten sivuilta löytyy opas yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laadintaan. Lisäksi voit tutustua asiantuntijoidemme kokoamaan pelastussuunnitelmien checklistiin, jonka avulla pelastussuunnitelman päivittämisestä voi tehdä vaivattomampaa.
Pelastussuunnitelma tulisi lain mukaan pitää aina ajan tasalla. Pelastussuunnitelma on siis päivitettävä aina, kun kohteessa tapahtuu pelastussuunnitelmaan liittyviä muutoksia, kuten poistumisteiden muutoksia tai turvallisuushenkilöstön vaihdoksia.
Pelastussuunnitelman laatiminen sekä ylläpito on kiinteistön tai alueen omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan vastuulla. Esimerkiksi taloyhtiöissä pelastussuunnitelmasta voi vastata nimetty turvallisuusvastaava tai -tiimi, taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä. Muissa kohteissa pelastussuunnitelmasta vastaa yleensä nimetty turvallisuushenkilö tai -henkilöt, kuten kiinteistön turvallisuuspäällikkö.
Pelastussuunnitelma laaditaan kiinteistössä tai muussa kohteessa asuvien, työskentelevien, vierailevien tai muuten oleilevien ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi. Pelastussuunnitelma tehdään, jotta kohteen käyttäjät oppivat tuntemaan turvalliset toimintatavat. Kun kaikille kohteen käyttäjille on selkeää, miten kohteessa tulee toimia, on jokapäiväinen paloturvallisuus sekä onnettomuustilanteissa toimiminen sujuvampaa.
Pelastuslain soveltamisalaa voidaan pitää myös pelastussuunnitelman laatimisen tukipilarina:
Pelastuslaissa säädetään ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta:
- ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia;
- varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa;
- rajoittaa onnettomuuksien seurauksia;
- rakentaa ja ylläpitää väestönsuojia;
- osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelukoulutukseen.
Arkikäytössä sanoja pelastussuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma saatetaan käyttää toistensa synonyymeinä. Turvallisuussuunnitelma viittaa kuitenkin laajempaan kokonaisuuteen kuin pelastussuunnitelma, ja toisaalta pelastussuunnitelma on yleensä osa tätä laajempaa turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelma voi sisältää pelastussuunnitelman lisäksi esimerkiksi kriisiviestintäohjeita tai tietoturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä.
Digitaalisella tai sähköisellä pelastussuunnitelmalla tarkoitetaan pelastussuunnitelmaa, joka on siirretty digitaaliseen muotoon. Tavallisimmillaan sähköinen pelastussuunnitelma on vain pdf-muotoon viety paperinen pelastussuunnitelma, mutta digitaalinen pelastussuunnitelma voi sisältää myös interaktiivisia ominaisuuksia, joita paperi- tai pdf-versio ei tue. Digiversioon on helpompi liittää esimerkiksi kohdetta havainnollistavia kuvia, ohjevideoita sekä muita pelastussuunnitelman sisäistämistä helpottavia elementtejä.
Digitaalinen tai sähköinen pelastussuunnitelma on yhtä laillinen kuin paperinen versio pelastussuunnitelmasta. Pelastussuunnitelman vastaaminen lain ja asetuksien vaatimuksiin on aina kuitenkin verrannollinen pelastussuunnitelman sisältöön. Tärkeintä onkin tehdä pelastussuunnitelma sen loppukäyttäjiä varten, eikä pelkästään viranomaisille – pelastussuunnitelman esitysmuodosta huolimatta.
Pelastussuunnitelmassa tulee esittää kaikki kyseiseen kiinteistöön liittyvät riskit ja vaarat. Niitä voivat olla esimerkiksi yleiset riskit, jotka koskevat kaikkia kiinteistöjä, kuten tulipalot, tapaturmat, sähköviat, vesivahingot, hissien ja muiden laitteiden viat sekä luonnonkatastrofit, kuten tulvat ja myrskyt. Myös mahdolliset väkivaltatilanteet, uhkaavat henkilöt ja tilanteet voidaan katsoa kaikkia kiinteistöjä koskeviksi riskeiksi.
Näiden lisäksi on tärkeää huomioida myös erityiset riskit, joihin vaikuttaa kohteen toiminta ja muut ominaispiirteet. Erityiset riskit vaihtelevat sen mukaan onko kyseessä asuinkiinteistö, toimistorakennus, teollisuuskohde, julkinen tila tai esimerkiksi tapahtuma. Erityisiä riskejä voivat aiheuttaa mm. kemikaalit, erilaiset koneet tai laitteet tai suuret henkilömäärät.
Tunnistamisen lisäksi riskien vakavuus tulee arvioida sekä esittää, miten onnettomuusriskeihin on varauduttu. Pelastussuunnitelmassa on myös tärkeää määrittää selkeät toimintaohjeet erilaisten vaara- ja hätätilanteiden varalle.
Pelastussuunnitelman jakaminen on olennainen osa kiinteistön turvallisuuskäytäntöjä. Lakisääteisesti pelastussuunnitelmasta on tiedotettava niin kiinteistön käyttäjille kuin tarvittaville viranomaisillekin. On tärkeää, että kaikki kiinteistön käyttäjät, kuten työntekijät, vierailijat, asukkaat ja sidosryhmät, ovat tietoisia suunnitelman sisällöstä ja toimintaohjeista hätätilanteissa.
Voit jakaa/tiedottaa pelastussuunnitelman sisällöstä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- koulutustilaisuus
- tulostettuna ilmoitustaululle
- sähköpostilla
- intranet-sivustolla
- linkki digitaaliseen pelastussuunnitelmaan
Tärkeintä on varmistaa, että pelastussuunnitelma on helposti saatavilla ja tiedot ovat ymmärrettäviä kaikille. Näin varmistetaan, että kiinteistön käyttäjät ovat tietoisia kohteen turvallisuuskäytännöistä ja osaavat tarvittaessa toimia hätätilanteissa.
Velvoite sisäisen pelastussuunnitelman laatimiseen perustuu Euroopan Unionin neuvoston direktiiviin 2012/18/EU (Seveso III -direktiivi). Toiminnanharjoittajan tulee laatia tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma, jos vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista.
Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi katsotaan laajamittaiseksi, jos tuotantolaitoksen vaarallisten kemikaalien määrä ylittää tietyt rajat tai laskennalliset suhdeluvut. Tiedot määrärajoista ja suhdeluvuista on esitetty Vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (685/2015).
Sisäisen pelastussuunnitelman laajuuteen vaikuttaa aina tarkasteltava kohde, mutta vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (685/2015) mukaisesti sisäisessä pelastussuunnitelmassa tulisi esittää ainakin:
- Luettelo ja tehtävien kuvaus henkilöistä, joilla on valtuudet käynnistää pelastustoimet ja jotka vastaavat laitoksen sisäisistä pelastustoimista, sekä henkilöstä, joka vastaa yhteyksistä ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaviin viranomaisiin.
- Kuvaus toimista, joihin on ryhdyttävä jokaisessa ennakoitavissa olevassa tilanteessa tai tapahtumassa, joka voisi merkittävästi lisätä suuronnettomuuden riskiä. Kuvaukseen tulee sisällyttää myös selvitys käytettävissä olevista turvallisuuslaitteista ja voimavaroista.
- Toimet, joilla pyritään rajoittamaan alueella oleviin ihmisiin kohdistuvia vaaroja, sisältäen tiedot hälytysjärjestelmistä ja ohjeet hälytystilanteessa toimimiseen.
- Menettelytavat, joilla onnettomuuden sattuessa ilmoitetaan nopeasti ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaville viranomaisille.
- Tavat, joilla henkilökunta koulutetaan tehtäviinsä ja tarvittaessa tämän toiminnan yhteensovittaminen ulkoisen pelastuspalvelun kanssa.
- Tavat, joilla tuetaan alueen ulkopuolella tehtäviä pelastustoimia.
- Arvio tuotantolaitoksen ulkopuolelle aiheutuvista onnettomuuksien vaikutuksista.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on laatinut kattavan Tukes-ohjeen sisäisen pelastussuunnitelman laadinnan avuksi.