Suomessa pelastussuunnitelman laatiminen ja ylläpito koskettaa omakotitaloja ja mökkejä lukuun ottamatta suurta osaa rakennuksista. Esimerkiksi vähintään kolmen huoneiston asuinrakennukset ja yli 50 hengen työpaikat tarvitsevat pelastussuunnitelman, mutta lisäksi erilaisiin yli 200 henkilön tapahtumiin, kuten festareille, on laadittava pelastussuunnitelma. Sivun lopusta voit lukea täydellisen listan siitä, mihin kohteisiin pelastussuunnitelma vaaditaan.

Pelastussuunnitelman laatiminen sekä ylläpito on kiinteistön tai alueen omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan vastuulla.

Pelastussuunnitelman avulla kiinteistöön ja siellä tapahtuvaan toimintaan liittyvät vaarat voidaan tunnistaa ja niihin voidaan varautua. Minimissään suunnitelmassa on huomioitava pelastuslain omatoimisen varautumisen ja tulipalojen ennaltaehkäisyn säännökset, mutta pelastussuunnitelmaa voidaan käyttää myös koko kiinteistön toimintaa ohjaavana dokumenttina, jonka avulla tilojen turvallinen käyttö on helppoa kaikille.

Pelastussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen

Pelastussuunnitelmaa laatiessa on otettava huomioon, että suunnitelma tehdään ensisijaisesti rakennuksen käyttäjille, eikä vain lakisääteisen pakon vuoksi. Suunnitelmaa tehdessä onkin hyvä ottaa rakennuksen käyttäjät mukaan, jotta lopputulos vastaa heidän tarpeitaan. Tapahtumien osalta kävijöiden osallistaminen suunnitelman tekoon on haastavampaa, mutta kävijät täytyy silti pitää mielessä suunnitelmaa tehdessä, sillä he tarvitsevat reaaliaikaista pelastussuunnitelmaa kipeiten, jos jotain sattuu.

Pelastussuunnitelman laatimiseen tai päivittämiseen ei ole yksiselitteistä ohjetta. Pelastussuunnitelma on aina kohdekohtainen, joten sen laatimiseen ei ole yhtä valmista mallia. Myöskään suunnitelman päivittämiseen ei ole tarkkoja ohjeita, vaan se tulisi aina pitää ajan tasalla ja päivittää silloin, kun sen sisältö olennaisesti muuttuu. Päivittämisestä tulee tiedottaa asianosaisille, kuten työpaikan henkilöstölle tai asuinkiinteistön asukkaille niin, että kaikilla on mahdollisuus tutustua pelastussuunnitelman ajantasaiseen versioon.

Pelastussuunnitelman rakenne

Pelastussuunnitelman laajuus riippuu aina kohteesta, mutta siinä tulisi esittää ainakin

  • vaarojen ja riskien arviointi sekä niiden johtopäätelmät
  • rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt
  • kiinteistön käyttäjille annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi
  • toimintaohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
  • kiinteistössä mahdollisesti olevan väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma ja käyttöohjeet

Suunnitelmaan voidaan myös lisätä muita kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyviä toimenpiteitä. Pelastussuunnitelmaa koskevissa kysymyksissä voit aina kääntyä paikallisen pelastuslaitoksesi puoleen.

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta

Valtioneuvoston asetuksen (5.5.2011/407) mukaan pelastussuunnitelma on laadittava

1) asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;

2) pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin (sairaalat, vanhainkodit ja muu laitoshuolto, suljetut rangaistuslaitokset ja muut näihin verrattavat kohteet (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyt palvelu- ja tukiasunnot ja muut näihin verrattavat asuinrakennukset ja tilat, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen));

3) kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;

4) lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;

5) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;

6) tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;

7) kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;

8) kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;

9) yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;

10) yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;

11) ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin; (28.12.2018/1379)

12) kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;

13) kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;

14) työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;

15) yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin;

16) turvetuotantoalueille; (3.5.2012/203)

17) pelastuslain 22 a–22 c §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin. (28.12.2018/1379)

Psst! Voit kurkata pelastussuunnitelmiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia tiivistetyssä muodossa pelastussuunnitelmien UKK:stä.

Kaipaatko apua pelastussuunnitelman hallintaan? Haluatko siirtyä paperisesta versiosta helposti päivitettävään ja jaettavaan digitaaliseen versioon? Ota meihin yhteyttä tai jätä yhteystietosi, niin otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian!

Ari Virtanen
Ari Virtanen
Toimitusjohtaja
+358 40 770 8663
ari.virtanen@codeax.fi