Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa huolehtimaan omatoimisesta varautumisesta. Käytännössä se tarkoittaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, ihmisten ja omaisuuden suojaamista sekä kykyä toimia ja poistua turvallisesti, jos jotain tapahtuu. Omatoiminen varautuminen näkyy sekä laitteissa ja rakenteissa että osaamisessa, Read more
Palo-osastojen läpiviennit ovat usein paloturvallisuuden heikoin lenkki. Palo-osastointi (compartmentation) on rakennusten paloturvallisuuden ydintoiminto: se rajoittaa palon ja savukaasujen leviämistä, ostaa aikaa poistumiselle ja helpottaa sammutustoimintaa. Kun palo-osastointi toimii suunnitellusti, tulipalon seuraukset rajautuvat usein merkittävästi. Kun se ei toimi, Read more
Turvallisuuskierrokset näyttävät, miltä turvallisuus oikeasti näyttää arjessa. Turvallisuus ei ole vain ohjeita, dokumentteja ja tarkistuslistoja – se on myös sitä, mitä todella näkyy ja tapahtuu työympäristössä. Turvallisuuskierrokset ovat erinomainen tapa tarkastella arjen käytäntöjä ja tunnistaa sekä vahvuuksia että Read more
Vuodenvaihde on monessa organisaatiossa luonnollinen ajankohta pysähtyä, katsoa taaksepäin ja suunnitella tulevaa. Samalla se tarjoaa tilaisuuden tarkastella turvallisuuden ja riskienhallinnan kokonaisuutta. Kuten teknisten järjestelmien huolto-ohjelma tai ajoneuvon vuosihuolto, myös turvallisuusdokumentit vaativat säännöllistä tarkastamista ja päivittämistä pysyäkseen käyttökelpoisina. Miksi Read more
Yhä useampi arjen laite toimii akkujen voimin ja niitä löytyy niin puhelimista, tietokoneista, työkaluista kuin kulkuvälineistäkin. Yleisimmin ne ovat litiumioniakkuja, jotka ovat tehokkaita mutta samalla alttiita vaaratilanteille tietyissä olosuhteissa. Akkupalo voi alkaa äkillisesti, levitä nopeasti ja tuottaa runsaasti Read more
Pelastussuunnitelma on yksi tärkeimmistä työkaluista kiinteistön ja sen käyttäjien turvallisuuden varmistamisessa. Silti sen rooli ja merkitys ymmärretään usein väärin. Pelastussuunnitelma saatetaan mieltää pakolliseksi dokumentiksi, joka tehdään kerran ja sen jälkeen unohdetaan. Todellisuudessa kyse on kuitenkin keskeisestä turvallisuustyökalusta, jonka Read more
Räjähdysvaarallisissa tiloissa työskentely edellyttää erityistä huolellisuutta ja osaamista. EU-tason sääntely muodostaa perustan työntekijöiden turvallisuudelle: yleinen työturvallisuusdirektiivi (89/391/ETY) velvoittaa työnantajia toteuttamaan toimenpiteitä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi, ja ATEX-työolosuhdedirektiivi (1999/92/EY) puolestaan asettaa erityisiä vaatimuksia räjähdysvaarallisiin tiloihin. Nämä velvoitteet on Read more
Räjähdysvaarallisissa tiloissa työskentely edellyttää tarkkaa turvallisuussuunnittelua ja siihen liittyvää dokumentaatiota. Räjähdyssuojausasiakirjalla viitataan kokonaisuuteen, jonka avulla yritys voi osoittaa, että räjähdysvaaralliset tilat ja niissä tapahtuva toiminta on tunnistettu ja hallittu asianmukaisesti. ATEX-lainsäädäntö asettaa vaatimuksia paitsi teknisille ratkaisuille myös dokumentoinnille, Read more
Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuden hallinta on lakisääteinen velvollisuus, mutta samalla se on mahdollisuus parantaa yrityksen tehokkuutta, turvallisuutta ja mainetta. ATEX-direktiivi velvoittaa työnantajia tunnistamaan ja hallitsemaan räjähdysvaarat, mutta monelle yritykselle ATEX-selvitys tai räjähdysvaaran arviointi voi tuntua vaikealta ja resursseja kuormittavalta. Read more
Vaarallisten aineiden sijaintitiedon hallinta on kriittinen osa työpaikan ja kiinteistön turvallisuutta. Ensisijaisesti kemikaalien, palavien nesteiden ja kaasujen säilytyspaikat tulisi merkitä selkeästi paikan päällä asianmukaisilla merkinnöillä ja varoitusmerkeillä, jotta ne ovat nopeasti tunnistettavissa kiinteistössä liikkuessa. Tämän lisäksi sijaintitiedot on Read more