Turvallisuuskierrokset näyttävät, miltä turvallisuus oikeasti näyttää arjessa. Turvallisuus ei ole vain ohjeita, dokumentteja ja tarkistuslistoja – se on myös sitä, mitä todella näkyy ja tapahtuu työympäristössä. Turvallisuuskierrokset ovat erinomainen tapa tarkastella arjen käytäntöjä ja tunnistaa sekä vahvuuksia että kehityskohteita suoraan paikan päällä. Toimitusjohtajamme Ari Virtanenon vuosien varrella käynyt lukuisissa teollisuus- ja kiinteistökohteissa arvioimassa turvallisuustasoa ja erityisesti ATEX-ympäristöihin liittyviä riskejä. Näillä kierroksilla huomio kiinnittyy paitsi teknisiin yksityiskohtiin, myös siihen, miten turvallisuus on jalkautunut osaksi toimintaa käytännössä.
Tässä blogissa kokoamme käytännön havaintoja turvallisuuskierroksilta Codeaxin asiantuntijoiden kokemusten pohjalta. Havainnot auttavat hahmottamaan, millaiset asiat usein jäävät huomiotta, ja miten yksinkertaisillakin toimenpiteillä voidaan parantaa turvallisuutta merkittävästi.
Miksi turvallisuuskierrokset ovat tarpeen
Turvallisuuskierrokset ovat tehokas keino varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkän suunnitelman tai dokumentaation tasolle. Ne tuovat näkyväksi sen, miltä turvallisuus todella näyttää arjen työympäristössä: miten ohjeita noudatetaan, millaisessa kunnossa rakenteet ja järjestelmät ovat ja löytyykö riskejä, joita ei ole vielä tunnistettu.
Kierrosten arvo ei ole vain havainnoissa, vaan myös siinä, että ne mahdollistavat reaaliaikaisen keskustelun ja oppimisen suoraan kohteessa. Turvallisuusasioista voidaan keskustella työntekijöiden kanssa paikan päällä, havainnoida yhdessä ja tarvittaessa selventää käytäntöjä tai ohjeita. Samalla kierrokset rakentavat turvallisuuskulttuuria: ne osoittavat, että turvallisuutta seurataan, kehitetään ja pidetään kaikkien yhteisenä asiana, eikä vain hallinnollisena velvoitteena.
Tyypilliset puutteet
Vaikka kohteet eroavat aina toisistaan, turvallisuuskierroksilla toistuvat usein samat teemat. Alla on koottuna tyypillisimpiä havaintoja, joihin törmätään silloin, kun tiloja katsotaan rauhassa “ulkopuolisin silmin”.
Siisteys, järjestys ja kulkuväylien esteettömyys
Yleisimmät puutteet liittyvät siisteyteen, järjestykseen ja turvallisuusvarusteiden sijoitteluun. Alkusammutuskaluston eteen on kertynyt tavaraa tai sammuttimet puuttuvat kokonaan paikoiltaan, eikä niille aina ole edes selkeästi määriteltyä ja merkittyä paikkaa. Alkusammutuskalusto ei auta, jos siihen ei pääse käsiksi! Turvallisuuskierroksilla kiinnitetään huomiota myös ylimääräiseen palokuormaan, erityisesti sähkölaitteiden, koneiden ja poistumisreittien läheisyydessä. Hyllyille, käytäville ja koneiden ympärille kertyy helposti tavaraa “väliaikaisesti”, mutta käytännössä väliaikaisesta tulee pysyvä ratkaisu. Tämä voi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi alkavan palon etenemiseen ja poistumisen turvallisuuteen.
Palo-osastoinnit, palokatkot ja palo-ovet käytännössä
Palo-osastoinnit näyttävät usein paperilla asianmukaisilta, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa ristiriidan dokumentoinnin ja todellisen tilanteen välillä. Tyypillisiä havaintoja ovat puutteelliset paloläpivientien tiivistykset, jälkikäteen vedetyt kaapelit ja putket, joiden ympäriltä palokatko puuttuu kokonaan, sekä ratkaisut, jotka eivät vastaa suunnitelmissa hyväksyttyä toteutusta. Välillä näkyy myös käytännön sujuvuuden nimissä auki kiilattuja palo-ovia. Ovet halutaan pitää auki, jotta kulku olisi helpompaa, mutta samalla palo-osastointi voi menettää merkityksensä.
Kemikaalien merkinnät, varastointi ja käyttöturvallisuus
Turvallisuuskierroksilla on syytä tarkastella myös kemikaalien käyttöön ja varastointiin liittyviä asioita. Näissä puutteet liittyvät tyypillisesti merkintöihin sekä käytännön järjestelyihin. Kemikaalitiloista löytyy vanhoja varoituskylttejä aineista, joita ei enää käytetä, ja uusien kemikaalien merkinnät voivat olla tilan todelliseen käyttöön nähden puutteellisia. Aineita on varastoitu väärään tilaan, suojaetäisyydet eivät toteudu tai eri kemikaaleja on kerätty samaan paikkaan ilman selkeää järjestystä. Käyttöturvallisuustiedotteet saattavat olla mapissa, jota kukaan ei käytä, eikä tietoa löydy sieltä, missä aineita oikeasti käsitellään.
Tarkastukset, huollot ja niiden dokumentointi
Turvallisuuskierroksilla vastaan tulee usein kaksi tuttua ongelmaa: tarkastuksia ja koestuksia on jäänyt tekemättä tai tehdyistä tarkastuksista huolimatta dokumentointi ja kokonaiskuva ovat puutteellisia. Esimerkiksi alkusammutuskaluston, väestönsuojien, sähkölaitteiden sekä maadoituksen ja potentiaalintasausjärjestelmien huollot ja tarkastukset voivat olla osittain hoidettuja, mutta tieto on hajallaan – tai sitä ei löydy lainkaan. Kun dokumentointi ovat epäselvää tai puuttuu, on vaikea nähdä, mitä on tarkastettu, milloin viimeisin huolto on tehty ja mitkä kohteet vaatisivat kiireellisiä toimenpiteitä.
Osaaminen, perehdytys ja sovitut toimintamallit
Tekniset puutteet ovat vain osa kuvaa. Turvallisuuskierroksilla keskustelujen avulla nähdään myös se, kuinka hyvin ihmiset tuntevat omat roolinsa ja toimintamallit. Kaikki eivät välttämättä tiedä, missä lähin sammutin sijaitsee, mitä poistumisreittiä he käyttäisivät tai kenelle ilmoitetaan, jos havaitaan vaara tai poikkeama. Monessa kohteessa perehdytys on kyllä joskus pidetty, mutta säännöllinen kertaus on jäänyt vähemmälle ja ohjeet löytyvät vähän sieltä täältä. Käytännössä turvallisuus nojaa tällöin muutaman avainhenkilön muistiin sen sijaan, että toimintamallit olisivat yhteisesti sovittuja ja kaikille tuttuja.
Miten turvallisuuskierroksesta saadaan enemmän irti
Turvallisuuskierroksen arvo syntyy siitä, että havainnot johtavat muutoksiin, eivätkä jää listaksi paperille. Tulos paranee, kun kierroksella on selkeä tavoite, mukana on arjen työn tuntevia ihmisiä ja lopuksi sovitaan konkreettisista jatkotoimista. Kaikkea ei tarvitse tarkastaa kerralla, vaan kierros voidaan rajata esimerkiksi poistumisturvallisuuteen, kemikaaleihin tai tiettyyn tuotantoalueeseen. Kierroksen päätteeksi määritellään, mitä korjataan heti, mistä tehdään huoltopyyntö ja mitkä asiat viedään osaksi laajempaa kehitystyötä.
Usein kyse on pienistä, mutta vaikuttavista asioista: varastointialueet rajataan ja merkitään niin, ettei tavara päädy poistumisreiteille, opasteet ja merkinnät laitetaan kuntoon ja tarkastusten dokumentointi sekä ohjeistukset päivitetään vastaamaan todellista toimintaa. Kun turvallisuuskierrokset tehdään säännöllisesti, puutteet korjataan ja muut havainnot viedään käytäntöön, niistä tulee aidosti vaikuttava työkalu turvallisuuden kehittämiseen.
