Turvallisuus ei ole erillinen osa organisaatiota – se on osa jokaista päivää, jokaista päätöstä ja jokaista ihmistä. Työturvallisuus ja työntekijöiden hyvinvointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan organisaation toimintaan, maineeseen ja tulokseen. Kun työntekijä kokee olonsa turvalliseksi, hän voi keskittyä työhönsä, olla luova ja ottaa vastuuta. Vastaavasti epäselvät ohjeet, puutteet ergonomiassa tai riskien huomiotta jättäminen voivat heikentää työmotivaatiota ja aiheuttaa konkreettisia haittoja – pahimmillaan onnettomuuksia. Tässä blogissa tarkastelemme, millaisista elementeistä vaikuttava työturvallisuus ja hyvinvointi rakentuvat, ja miten niitä voidaan kehittää osaksi organisaation arkea.
Riskien arviointi osana turvallisuuden hallintaa
Riskien tunnistaminen ja arviointi ovat olennaisia turvallisuuden hallinnassa. Hyvä riskienhallinta on selkeä prosessi, joka tunnistaa vaaratekijät ennen kuin niistä muodostuu todellinen uhka.
Riskien arvioinnissa tulisi huomioida mm.:
- fyysiset ja kemialliset vaarat
- kuormittavuus, työvälineet ja työympäristö
- henkilöstön vaihtuvuus ja kokemustaso
- muutokset tuotannossa tai organisaatiossa.
Riskien arviointi ei ole kertaluonteinen tehtävä, vaan sitä tulee päivittää säännöllisesti, erityisesti kun työympäristössä tapahtuu muutoksia. Riskien arvioinnin tulosten perusteella tulee aina tarpeen mukaan ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten vaaratekijöiden poistamiseen, riskien vähentämiseen ja tarvittaessa uusien ohjeistusten tai toimintatapojen laatimiseen.
Johdon rooli turvallisuuskulttuurin luomisessa
Turvallisuuskulttuuri ei synny sattumalta. Se rakentuu jokapäiväisistä teoista – ja alkaa ylimmästä johdosta. Kun johto sitoutuu turvallisuuteen aidosti, siitä tulee osa koko organisaation toimintaa. Säännölliset turvallisuustarkastukset, avoin keskustelu ja palkitseminen turvallisuusasioiden edistämisestä ovat tärkeitä askeleita kohti parempaa työturvallisuutta.
Johto voi osoittaa sitoutumisensa konkreettisina tekoina esimerkiksi:
- osallistumalla itse alkusammutusharjoituksiin ja turvallisuusperehdytyksiin
- käsittelemällä turvallisuuteen liittyviä havaintoja ja parannusehdotuksia systemaattisesti kokouksissa
- asettamalla turvallisuustavoitteita yhdessä liiketoiminnan tavoitteiden kanssa
- viestimällä avoimesti onnistumisista ja opituista tapauksista, ei vain virheistä.
Samalla on tärkeää kannustaa työntekijöitä huomioimaan turvallisuuskäytännöt arjen työssä, kuuntelemalla havaintoja ja kehitysehdotuksia aidosti ja rakentavasti. Näin vahvistetaan turvallisuuden kokemusta ja tehdään siitä osa koko työyhteisön toimintakulttuuria.
Koulutus – tieto lisää turvallisuutta
Työntekijöiden perehdytys ja koulutus ovat avainasemassa turvallisuuden ylläpitämisessä. Säännöllisillä turvallisuuskoulutuksilla varmistetaan, että työntekijät tietävät, miten toimia erilaisissa tilanteissa.
Koulutusten on hyvä olla käytännönläheisiä ja niitä tulee päivittää säännöllisesti, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla ja turvallisuusohjeet juurtuvat arkeen.
Pelkkä alkuvaiheen perehdytys ei riitä – turvallisuustietojen ja -taitojen ylläpitämiseksi tarvitaan jatkuvaa oppimista ja kertausta. Käytännön harjoitukset, kuten alkusammutus- ja poistumisharjoitukset, auttavat siirtämään teorian toimiviksi käytännöiksi. Koulutukset tukevat samalla avoimen turvallisuuskulttuurin rakentumista, jossa jokainen työntekijä tuntee vastuunsa ja roolinsa turvallisuuden varmistajana.
Ergonomian vaikutus hyvinvointiin
Ergonomia vaikuttaa arkeen enemmän kuin usein ymmärrämme. Kun työolosuhteet tukevat kehon luonnollista toimintaa, jaksaminen paranee ja työstä tulee sujuvampaa. Kyse ei ole suurista investoinneista, vaan arjen pienistä ratkaisuista, jotka yhdessä tekevät ison eron.
Esimerkkejä konkreettisista parannuksista:
- säädettävät työpöydät ja -tuolit
- työasentojen vaihtelu ja työn tauottaminen
- oikeiden nostotekniikoiden ja apuvälineiden käyttö
- työympäristön valaistuksen ja lämpötilan säätäminen.
Nämä toimet vähentävät fyysistä kuormitusta, ehkäisevät pitkäaikaisia vaivoja ja parantavat yleistä työhyvinvointia. Kun olo on hyvä, myös työn laatu ja työssä viihtyminen paranevat – yksilöstä koko työyhteisöön.
Avoin ilmapiiri osana työturvallisuutta
Turvallisuus ei ole vain turvallisuuspäällikön tehtävä. Jokaisella työntekijällä on oikeus – ja vastuu – vaikuttaa työpaikkansa turvallisuuteen. Mutta tämä ei tapahdu, ellei viestintä ole avointa ja vuorovaikutteista. Työntekijöitä tulee rohkaista raportoimaan vaaratilanteista ja antamaan palautetta turvallisuuteen liittyvistä asioista.
Avoin keskustelukanava voi auttaa tunnistamaan riskejä ja parantamaan käytäntöjä ennen kuin ongelmat kasvavat. Viikoittaiset tai kuukausittaiset tapaamiset, joissa käsitellään turvallisuusasioita, voivat lisätä työntekijöiden sitoutumista ja tunnetta siitä, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Yhteishengen vahvistaminen esimerkiksi tiimipäivillä ja yhteisillä tapahtumilla auttaa jaksamaan arjen keskellä.
Jatkuva kehittäminen – pysyvä etumatka
Turvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii jatkuvaa huomiota, sitoutumista ja aktiivista parantamista. Työympäristöt muuttuvat, teknologia kehittyy ja uudet työntekijät tuovat mukanaan uusia näkökulmia – siksi turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisen on oltava jatkuvaa.
Panostus työturvallisuuteen ja hyvinvointiin on strateginen päätös, joka näkyy arjen sujuvuudessa, työn tuloksessa ja ihmisten jaksamisessa. Kun turvallisuus on kiinteä osa organisaation kulttuuria, kaikki voittavat.
